Angels´ Pullip: tammikuuta 2017

Instagramin söhellystä | aamusuihku

Miten tässä näin kävi 8)

Moikka!

Sain tehtyä tänään instagramin, johon tulee siis nukkekuvia, ~~yllätysyllätys!~~ Instagramiini pääset painamalla tästä. Löydät minut sieltä siis nimellä angels_pullip! Poistin aluksi väärän kuvan, ja siitä otsikko tulee, tästä mammuttiajasta olen siirtymässä jo 2000 luvulle :D Mutta kävin ottamassa kuvia, joissa on Luna. Musiikkia en keksinyt, voitte etsiä ~~juutuupista~~ jonkun musiikin jos haluatte 8)

Loppuuko tämä tarina?

Heipsutihei!

Blogin tarinan kannalta mietin sitä ihan tosissani (otsikko). En ole yhtään varma, lukeeko kukaan 23 ihmisestä tarinaani? 23 ihmistä käy ainakin satunnaisesti blogissani, mutta 2 kommentoi, joten mietin vain, onko tarinani ja postaukseni yleensäkin tylsiä, ja kannattaako minun edes jatkaa tarinaa, jos melkein kukaan ei lue sitä? Tietenkin kirjoitan puoliksi vain itselleni ja tavallaan se on päätökseni.

Itsekin huomasin, että tarina ei mene sujuvasti, vaan on vähän tönkkö, ja jokainen osa on vähän niinkuin eri tarinaa. Neuvoja otan vastaan mieluusti :) Jokainen kommentti on vaan elämässäni niin tärkeä, koska pieneen elämääni on mahtunut paljon surua ja muuta, itse en pysty edes kunnolla läksyjä tekemään, kuin 10.min kerralla ja se harmittaa. Elämäni on aika hankalaa, mutta kun selailen kommentteja, hymy tulee väkisinkin huulilleni :) Esim. yhtenä päivänä kun olin todella surullinen, (paljon läksyjä ja kokeita, mutta olen ollut vain 3H koulussa) ja kun luin blogini kommentteja, ajattelin, että selviydyn kyllä tästä, nukkeilu on vaan niin tärkeä asia elämässäni, että sitä ei voi uskoa💗

Rosie sai muuten obitsun ja uudet simmut, vaikka ne tuli jo tänne n. 5 kk sitten :D

Vaikka blogini ei ole läheskään yhtä hyvä kuin ANNIKAN( rakkaudellapullip.blogspot.fi), niin tykkään silti nukkeilla ja kirjoittaa blogiin tarinoita ja muuta. En ole myöskään yhtä iloinen, joten sekin saattaa vaikuttaa asiaan :D

Mutta kuitenkin toivon, että edes jotkut pitävät pienestä blogistani ja lukevat näitä hömelöitä postauksia^^

Sanokaa vain, jos haluatte, että jatkan vielä kuvatarinaa- tai aloitan uuden alusta. Tämä tarina kuitenkin päättyy kohta- aloitan siis muutenkin uuden- mutta vielä hetken pidän tarinaa pystyssä^^

Nyt kuitenkin tarinaan, oli se viimeinen tarinani tai ei :) Anteeksi muuten kun kuvissa on pieniä "virheitä" esim. Lunan kädet eivät ole kokonaan kiinni vartalossa yms...

PicFic: Onko hän elossa?

Arietta: Peittelee Lunaa.

Arietta: *nousee ylös*

Arietta: *vetää peiton kokonaan Lunan päälle*

Arietta: No, mitä luulet?

Arietta: Selviääkö hän?

Rosie: *huokaisee* En ole varma, ei varmaan. Satumaa katosi, ja me palattiin kotiin, kun siis potkaisit häntä. Se on epätodennäköistä.

Rosie: Hän katosi satumaahan kun kerroit minulle, että hän oli karannut- silloin kesällä. Menneisyyteni varjosti häntä liikaa, ja se oli osasyyllinen hänen kohtaloonsa. Anteeksi siitä.

Rosie: *Avaa silmänsä* Ja minun silmät voimistuivat haudanvartijana, kun satumaa katosi. Satumaailmassa oli hautoja, joita vahdin ja ne palasivat sisälleni, jolloin silmäni voimistuivat. En edes tiedä, onko siitä hyötyä.

Arietta: Ömm...Aika pahan näköiset nuo silmäsi, mutta kyllä ne ihan sopii sinulle.

Rosie: *Istuu alas* Kaipa niinkin voi sanoa. Olen vain vahvempi haudanvartija, ja en tiedä mitä siitä seuraa. En välttämättä pysty hallitsemaan itseäni....enään.

Rosie: Pelkään, että minut tuomitaan kuolemaan- ehkä joskus- tai jotain sellaista, jos voimani ovat liian suuret...

Arietta: No, jos pysyisimme aiheessa, eli Lunassa.

Arietta: En voi vieläkään uskoa, että ta- ta...tapoin hänet...* Yrittää pidättää itkuaan*

Arietta: Tulin vain häntä päin...Miksen minä en voinut kuolla, miksi Luna? En pärjää ilman häntä. Munkin kuuluisi kuolla.

Arietta: Tapoin parhaan ystäväni.

Rosie: Et ole yksin syyllinen! Ehkä voimme tehdä jotain- ehkä.

Arietta: Hmmm...

Arietta: *pomppaa sohvalta*

Arietta: Se on puoliksi sinun syysi! Ilman sinua Luna ei olisi lähtenyt, ilman sinun typerää menneisyyttä!

Arietta: Se- se on sinun syysi! *Meinaa purskahtaa itkuun kun huutaa*

Rosie: *On noussut pois tuolilta* Rauhoitu.

Rosie: Turha siitä on kiistellä, käytetään aika mieluummin hyväksi.

Arietta: *laskee käden alas*

Arietta: Luna on mennyttä, emme voi tehdä mitään.

Rosie: Ehkä voimme jotain...Katsotaan ensin haavat.

Rosie: *Heittää peiton pois.

Rosie: *Katsoo verta* Veri on jo kuivunut.

Rosie: Miellä on peni mahdollisuus, mutta hänet pitää viedä satumaahan ja toistaa tapahtunut. Sillon Luna saattaa tulla edes haamuksi.

No, haluatteko jatkoa?

Picfic: Liian iso virhe, hän on poissa

Musiikki tuo tunnelmaa, pankaa vaan päälle.

Pimeässä, matkalla kohti tuntematonta.

Herään, olen tyhjyydessä, sieluni on tyhjä, ainakin hetken.

Vilkuilen, onko täällä muita, ei ole.

Joten panen silmät kiinni.

_ _ _ _ _ _

Arietta: Taasko toit meidät tänne, miksi lähdit?

Luna: Ajattelin parastanne, mutta tulitkin mukaan. Rosien menneisyys vaivasi minua, ja ajattelin, että voisin korjata sen täällä satumaassa. Niin ei käynyt, olin väärässä, ja tulit mukaani. Olen vaarallinen, en tunne edes itseäni. En tiedä kuka olen, mistä tulen. Sinun on parasta lähteä, voin lähettää sinut takaisin, vaikka se on vaikeaa. Rosie on varmaan jo ihan peloissaan, joten olisi parasta lähteä. Tänne kun tulee, on kamala tyhjyys, ja siihen saattaa jäädä, joten sinulla oli onnea. Jos Rosiekin tulee, en välttämättä pysty saamaan kaikkia takaisin.

Arietta: Se taikakoru, jonka olit jättänyt, toi meidät tänne, joten sillä voisimme palata- jos se olisi vain luonamme. Rosie on jo varmaan täällä, koska no- en tiedä. Mutta en aijo lähteä ilman sua. Sä olet oikeasti tärkeä mulle, ja ei me varmaan päästä pois, joten on turha yrittää! Täällä on muutenkin paljon kivempaa, on sentään lunta.